lauantai 27. helmikuuta 2016

Minäminäminäminä

Moikkelis taas!

Pakko tällä kertaa vähän purkautua omista kokemuksista ja jutuista, miten aktiivinen e-urheilun seuraaminen on onnistunut päivätyöni ohessa. Päätin siis Assemblyn aikoihin ruveta oikeasti seuraamaan, mitä pelimaailmassa tapahtuu. Seuraamaan sosiaalista mediaa, otteluita jne. mahdollisimman aktiivisesti. Reissutyössä olevana rekkakuskina voisin sanoa, ettei se todellakaan ole kauhean helppoa. Pääsääntöisestihän omat työpäiväni koostuvat 12-15h työpäivistä tien päällä ja kotoa ollaan pois maanantaiaamusta perjantai-iltaan. Yleensä onneksi omat työpäiväni loppuvat niihin aikoihin, kun pelaajilla varsinaisesti työt vasta alkavat. 

On kieltämättä ollut virkistävääkin, kun työpäivä päättyy satunnaisen huoltoaseman pihalle, avata läppäri, etsiä twitterin kautta mistä suomipoikien pelejä tulee ja ruveta katselemaan. Menevätpähän illan tunnit mukavasti, kun ei tarvitse miettiä sen kummemmin mitäköhän sitä katselisi, tai netistä selaisi. Eniten taas ongelmia tuottaa, että matsitkin ovat usein niin paljon myöhässä suunnitellusta aikataulusta, että nukkumaan on päästävä ennen kuin ottelut edes loppuvat. Välillä kyllä vähän tulee venytettyä sitä nukkumaanmenoa, jotta näkee jännittävämmät ottelut loppuun asti.

Viikonloput sitten kotosalla menevät kyllä aika tehokkaasti, koska turnauksia ja matseja tuntuu tulevan melkein kokoajan. Välillä on jopa pakko jättää jotain katsomatta, jos meinaa edes hiukan itsekkin keritä pelejä pelaamaan. Telkkarin katselu ainakin on melko tavalla jäänyt.

Kieltämättä e-urheilu on nyt napannut minut aika tehokkaasti mukaansa jälleen kerran, liki kymmenen vuoden tauon jälkeen. Suurimmalti osin siksi, että Suomessa e-urheilu on huikeassa nosteessa ja haluan olla osa sitä buumia! Sen takia tätä blogiakin olen alkanut kirjoittamaan. Pelaaminen ja pelien seuraaminen on kyllä itselleni todellakin tehokas tapa nollata työn tuottamaa stressiä, koska ajatukset siirtyvät vapailla pelaamisen suuntaan ja muu p*ska jää taustalle. Olen myös miettinyt, pitäisikö tätä blogia enemmän suunnata johonkin tiettyyn tyyliin/juttuun vai pitääkkö tekstit mahdollisiman satunnaisena selittelynä? Myöskin e-urheilun saralla puuhaaminen muillakin tavoilla kiinnostaa, mutta työstäni johtuen en ainakaan itse pelaamiseen pysty perehtymään kovin paljoa. Enkä oikein usko myöskään että iällisesti kolmenkymmenen "paremmalla" puolella ollessa siihen olisi enää edes mahdollisuuksiakaan. 

Mutta onneksi nyt kirjoittajalla alkoikin viikon vapaat ja pystyn perehtymään juttuihin taas aivan eri tehokkuudella. Aion eritoten perehtyä pelaamiseen itse. Ja jos keksin sopivasti aiheita, niin kirjoitan sekalaisia sepustuksiani lisää. Pahoittelen toki sitä, että tekstini eivät välttämättä aina ole niin selkeitä, koska en ole mikään kokenut kirjoittelija, mutta tekemällä oppii. 

Tähän lopuksi pyydänkin jälleen, jos jollain on ideoita mihin juttuihin voisin perehtyä, sana on vapaa ja erittäin tervetullut. Jos haluatte, että lopetan tämän saman tien, senkin saa sanoa. Kaikki kritiikki on erittäin tervetullutta. Yritän myös aktivoitua sosiaalisen median puolella enemmän, erityisesti twitterissä. Spämmään #esportsfi tagin alle mitä ikinä keksinkään.

Kerrankin harrastan, jotain mistä oikeasti pidän! 

Näistä minut löytää:

twitter: phalzi
instagram: thejuccis
steam: phalzea
PSN: phalz



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tietoja minusta

Oma kuva
Miehen ikään ehtinyt rekkakuski, mieleltään ikuinen teininolife. FPS pelien parissa viettänyt enemmän tai vähemmän aikaa jo ensimmäisen Doomin ajoista. 2000-luvun alussa aktiivinen CS, DoD pelaaja. Twitter: https://twitter.com/phalzi